tiistai 30. joulukuuta 2014

MUUTOS ELINTAVOISSA SAI MINUT ELÄMÄNI KUNTOON


Olen ikinuori, Ravintoasiantuntijat.fi-opiskelija Paimiosta. 






















Avaan tässä artikkelissa hieman oman elämäni käänteentekevistä positiivisista muutoksista. Niiden kautta olen saanut nauttia aktiivisesta ja hyvästä elämästä ja ennen kaikkea olen saanut sairauteni sellaiseen kuntoon, että voin nauttia enemmän elämästä. Kun olin 30-vuotias, harrastin säännöllisesti painia ja kuntosalia. Painoni oli silloin 105 kg (pituus 188 cm). Terveysongelmia ei ollut siihen mennessä juurikaan ollut. Kun ylitin 30 vuoden rajapyykin, alkoivat suolisto-ongelmat. Jatkuva ripuli johti veriripuliin ja terveyteni alkoi huonontua, kun elimistö ei saanut tarvitsemiaan ravintoaineita imeytettyä. Kävin luonnollisesti lääkärissä. Itse asiassa, kävin eri lääkäreiden vastaanotoilla 4 vuoden ajan.

Olin suolistotähystyksessä, josta selvisi diagnoosi; paksunsuolentulehdus eli Colitis. Colitis ulcerosa (krooninen koliitti) on tulehduksellinen paksusuolen sairaus, joka sijaitsee tavallisesti sekä paksusuolen että peräsuolen alueella. Tavallisimpia oireita ovat ripuli, veriuloste ja vatsakivut. Diagnoosi tehdään tähystyksen ja koepalojen avulla. Sairautta hoidetaan länsimaissa yleensä lääkkeillä ja vaikeissa tapauksissa leikkauksella.

Lääkityksenä Colitikseen minulla oli Asacol, Dipentum ja kortisoni. Lääkkeiden tulokset olivat huonoja ja ongelmat vain pahenivat. Kun paksusuoli lähenteli kuoliota, alettiin harkitsemaan leikkaushoitoa. Tällöin painoni oli 78 kg ja hemoglobiini 80. Normaalisti hemoglobiini oli minulla 165, joten olin aika kaukana terveistä päivistä.

Tässä vaiheessa sain vinkin ravitsemuskirjasta, jossa mainittiin krooninen paksusuolen-tulehdus ja sen parantaminen ruokavaliolla. Se oli käännekohta elämässäni. Kaksi viikkoa uuden ruokavalion aloittamisesta oireet hävisivät. Se oli uskomatonta, että niin pienessä ajassa sain niin erinomaisia tuloksia. Tämä oli kuitenkin hyvä esimerkki itselleni siitä, kuinka vastaanottavainen ihmisen elimistö on kun poistetaan ongelman aiheuttaja.

Myöhemmässä vaiheessa olen saanut myös toisen diagnoosin; Valkojäkälä (latinaksi Lichen sclerosus et atrophicus, LSA). Se on ihon sidekudoksen sairaus, jossa ihon kollageeni- ja kimmosäikeet rappeutuvat ja verisuonisto kärsii. Sen syytä ei tunneta. Sitä pidetään yleisesti autoimmuunisairautena. Tähänkin asiaan toimi parhaiten luonnon-mukaiset vaihtoehdot, ymmärrys kehoa rasittavista tekijöistä ja tilanteen korjaaminen sairautta hylkiväksi.

ENTINEN JA UUSI ELÄMÄ

Entisessä elämässä söin ”normaalia” kotiruokaa, niin kuin Ravintoterapeutti suosittelee eli virallista ruokapyramidia noudattaen. Lääkärikin sanoi, että ravinnolla ei ole mitään merkitystä sinun sairauteesi, joten oletin, että näin sitä täytyy sitten elää. Terveyskirja, jonka luin kertoi kuitenkin aivan päinvastaista sanomaa. Joten kun en saanut hyviä tuloksia virallisista ohjeista, oli loogista kokeilla toista keinoa. Kun olin ensimmäisen kerran kaupassa uusien ohjeiden kanssa, aikaa meni lähes tunti ja tuloksena oli vasta yksi porkkanapussi. Oli siis ison muutoksen paikka. Siitä alkoi elämänmittainen kokeiluni. Ensimmäiseksi piti suunnitella koko kaupassakäynti uudelleen, koska kaikki vanhan mallin tuotteet pitikin nyt jättää hyllylle. Kauppaan jäivät siis mm. Maksalaatikot ja vastaavat valmisruokapaketit, jauheliha, peruna, lihaleikkeet, spagetti, pasta, valmiskastikkeet, kana- ja riisiruoat. Tilalle ostoskoriin löysivät tiensä kasvikset, hedelmät, kasvisproteiini kuten Tofu, pähkinät ja siemenet. Koska tuntui hankalalta yhdistellä ruoka-aineita oikein ilman ruoansulatus ongelmia, jätin myös kaiken eläinproteiinin pois. Tämä, päätös oli jälkikäteen ajateltuna virhe, koska eläinkunnan tuotteissa on, oikein käsiteltynä omat hyvät puolensa. Tänään mennäänkin 12 kananmunan päivä vauhdilla. Olin kasvisyöjä kuitenkin 10 vuotta ja sairauteni oli oireeton. Sitten ongelmat palasivat uudestaan. Olin taas samassa lähtöpisteessä ja veriripuli alkoi uudestaan. Tilanne yllätti täysin, koska olin jo unohtanut koko sairauden.

Taas taisteltiin sairauden kanssa kolme vuotta. Ryhdyin hakemaan lisää tietoa, kuuntelin monia asiantuntijoita ja kokeilin paljon uusia juttuja ruokavalioon sekä erilaisia hoitoja. Vastaan tuli paljon turhauttavia ajanjaksoja ja välillä sairaus tuntui vievän voiton. Alkoi usko oikeiden keinojen löytämiseen hiipua ja yksin en olisi välttämättä jaksanut viedä paranemis-prosessia loppuun saakka. Jossain vaiheessa sitten palat loksahtivat paikoilleen ja tajusin kokonaisuuden merkityksen. Tuli täydellinen käännös ajattelumaailmaan. Elämä opetti että ravinto on vain yksi tärkeä osatekijä. Vinkiksi voisin sanoa että, stressinhallinta näyttelee erittäin isoa osaa kokonaisuudessa.

Ravintotottumuksissa tuli jälleen kerran suuri muutos. Eläinproteiinit otettiin taas käyttöön, joka tarkoitti kalan ottamista ruokavalioon. Sen sijaan punainen liha ei ole kuulunut edelleenkään ruokavaliooni yli 20 vuoden jälkeen. Sen olen oppinut kuuntelemalla kehoani. Kuten tiedätte, kaveriporukassa voi joskus helposti joutua (kuitenkin vain ruokavalion suhteen) pahoille teille, kuten pikaruokaravintolaan :) Siellä valintani voi olla Fetasalaatti oliiviöljykastikkeella ja ilman valkoista vehnäpatonkia.

OMA KOKEMUKSENI
Elimistön tulehdustila voi olla jatkuvaa ja ”hiljalleen kytevää” eli matala-asteista tulehdusta (nyt tiedostan aiheuttajat). Tulehdus on aina elimistölle epäedullinen. Monesti tulehdus voi johtua huonosta ja vääränlaisesta ravinnosta, tupakoinnista ja stressistä. Mikäli se johtuu näistä, tulehduksen taso ei ole välttämättä läheskään yhtä korkealla, kuin vakavan infektion aikana. Lievästi koholla olevan CRP:n mittaamiseen käytetään ns. herkän CRP:n mittaamismenetelmää. Hs-CRP saattaakin olla paras tulehduksen mittari ja mitkä elämäntapamuutokset auttavat sitä vähentämään.

Liikuntatottumuksien muuttaminen oli yksi tärkeä käännekohta toipumisessani. Raskaan ja kevyen liikunnan suhdetta piti muuttaa. Nykyään harrastan ihan normaalisti liikuntaa, samoilla tehoilla kuin ennenkin, ilman ongelmia. Kiipeilystä ja maastopyöräilystä on tullut osa elämän-tapaani ja uutta ajattelumaailmaa, samanhenkisten kavereiden kanssa, jossa suositaan terveitä elämäntapoja. Näillä lajeilla on positiivinen vaikutus mielen ja stressin hallintaan.  

Kalliokiipeilystä on tullut yksi stressin hallintakeinoistani. Kalliosta kun tarttuu kiinni, kaikki murheet häviävät ja pää tyhjenee. Parhaimpia kokemuksiani elämässä on ollut kiipeilymatka Lofooteille, Pohjois-Norjaan. Siellä onkin tullut käytyä useamman kerran. Olosuhteet ovat Lofooteilla hyvin luonnonmukaisia. Silloin kalastetaan, syödään marjoja ja juodaan vuoristosta raikasta purovettä. Kun vielä uidaan puhtaassa ja vilpoisessa merivedessä, on kokemus täydellinen. Näiden päälle nukutaan vielä raikkaassa ulkoilmassa. Kahden viikon elämys-matkan jälkeen elimistö on kuin uusi ja virtaa täynnä.



































 Maastopyöräily on minulle mukava ja vauhdikas tapa liikkua luonnossa. Siinä saa käyttää lihasvoimaa ja painovoimaa hyödyksi. Pyöräilyssä mieli lepää ja samalla Suomen kaunis luonto tulee tutuksi. Lisäksi siinä voi liikkua oman kunnon mukaan.








































Liikunnan lisänä pidän yhtä tärkeänä totaalista paikalleen pysähtymistä ja ajatuksiin syventymistä. Yksi tapa missä se on mahdollista, on avantouinti. Toki se käy myös sosiaalisesta tapahtumasta. Hormonit hyrräävät jo avantoon mennessä, jos pelkää kylmää vettä. Avantouinnin aikana vapautuneet stressihormonit eivät kuitenkaan jää käyttämättä, kuten usein henkisen jännityksen aiheuttamassa stressitilanteessa, vaan uimari käyttää ne elimistön puolustustaistelussa kylmää vastaan. Hormonipitoisuudet laskevat kylmässä vedessä ja uimari kokee, että henkisen jännityksen aiheuttama stressi jäi avantoon.

Tästä kokonaisuudesta on tullut elämäntapa. Pystynkin kokemuksien ansiosta antamaan toimivia ohjeita kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa niin kiipeilystä, liikunnasta kuin ravitsemuksestakin. Sen takia käyn Ravintoasiantuntijat.fi koulutusta, jotta saan täydennettyä ravinto-/hyvinvointi-tietämystäni. Opiskelu on koko elämän mittainen projekti jonka tiedon ansiosta pystyn nauttimaan harrastuksistani täysillä. Suosittelen sinullekin!

Reippain terveisin!

Kai Kiviranta Ravintoasiantuntija-opiskelija
kai.kiviranta@gmail.com

RUOKAREMPPA


Ruokaremppa, josta uusi ura sai alkunsa
 












Olen Erja Mäkilä, 46-vuotias valmennusalanyrittäjä Espoosta. Olen aina ollut kiinnostunut ravintoasioista, mutta työ- ja perhe-elämäni oli hektistä ja vauhdikasta. Olen nyt suunnilleen saman ikäinen kun oma äitini oli kuollessaan ja olen miettinyt terveysasioita siitä asti. Minä olen pitänyt omaa ja läheisteni terveyttä todella tärkeänä -omista arvoistani tärkeimpänä. Lisäksi olin jo kauan sitten luvannut lapsilleni elää tosi vanhaksi. Kuitenkin, juuri se oma terveys on jäänyt toissijaiseksi elämän vaudissa, sekä ravinnon että liikunnan osalta. Olen ollut niitä ihmisiä, joiden vatsa kestää mitä vain ruokaa ja juomaa, sekä syömistä että syömättömyyttä. Aamuisin join kolme isoa mukillista vahvaa kahvia, monesti jäi väliin useita aterioita päivässä, nukuin huonosti, olin väsynyt ja minulla oli niska-hartiavaivoja, sain viikoittain migreenikohtauksia tai kovan päänsäryn. Söin todella paljon särkylääkkeitä. Liikuntana oli säännöllistä kävelyä koirien kanssa. En siis todellakaan elänyt niin kuin halusin.

POISTIN RUOKAVALIOSTANI VILJAT, SOKERIN, MAITOTUOTTEET JA SUOLAN - OLONI HELPOTTUI 














Viime syksynä kaipasin energisempää oloa ja harkitsin paastoa. Olen paastonnut nuorena ja tiesin että saan siitä hyvää oloa, puhdistumista ja energiaa. Päätin poistaa tietyt ruoka-aineet ruokavaliostani kolmeksi kuukaudeksi: viljat, sokerin, maitotuotteet ja suolan. Ensin paastosin viikon verran, mutta söin proteiinia ja sitten lisäsin ruokavaliooni kasvikset ja maitohappojogurtin. Paasto ja kehon puhdistaminen tarkoittaa sitä, että elimistöstä poistetaan kertyneitä myrkkyjä ja kuona-aineita syömällä kehoa puhdistavaa vitamiini-, hivenaine- ja antioksidanttipitoista ruokaa ja puhdistautumista tukevia lisäravinteita.

KONKREETTINEN MUUTOS - LAIHDUIN 21 KILOA
Mitä tapahtui? Paljon positiivisia asioita! Painoni lähti vihdoin laskemaan. Pääsin eroon migreenistä, niska-hartiaseudun jumituksista, sekä väsyneestä ja turvonneesta olosta. Seurauksena se, että vatsani voi hyvin ja energiaa on riittävästi. Nyt painan 21 kiloa vähemmän kuin viime syksynä, viskeraalinen rasva on tippunut yhdestätoista viiteen ja rasvaprosentti laskenut 10%. On ihan uskomaton  tunnne kun tiedostaa miltä keho tuntuu kun on ollut ilman viljaa, sokeria ja suolaa. Suolan olen toki lisännyt ruokavalioon takaisin ja tietyt hapanmaitotuotteet. Sokeri ei kuulu arkeeni ja näin ollen raakasuklaa on juhlieni herkku. Liikunta on säännöllinen osa elämääni ja sille on löytynyt aikaa. Tavoitteena on, että tämä nainen saa sixpackin. Minulla on oma valmentaja paikallisella Kauklahden kuntoklubilla. Henkilökohtaisen valmennuksen lisäksi teemme yhteistyötä ja pidämme yhteisiä luentoja ravinnosta sekä liikunnasta.

SUURIN MUUTOS KORVIEN VÄLISSÄ
Kaikkien edellämainittujen  tulosten jälkeen suurin muutos on kuitenkin tapahtunut korvien välissä, vaikkei sieltä yhtään kiloa lähtenytkään. Ymmärsin vihdoin, että jos haluan saavuttaa tavoitteeni, eli elää terveenä ja pitkään,  on sillä merkitystä mitä suuhuni laitan! Ihan joka päivä ja joka aterialla! Sokerin ja viljojen pois jättäminen arjestani ei tarkoita, että söisin huonolta maistuvaa ruokaa. Päinvastoin. Syön paljon maukkaampaa, laadukkaampaa ja parempaa ruokaa kuin ennen. En syö enää eineksiä. Pyrin ostamaan kaupasta mahdollisimman puhdasta ja laadukasta ruokaa ja luonnollisia kokonaisia raaka-aineita: lihaa, kalaa, kesäkurpitsaa, kaalia ja paprikaa. Kananmunia saamme nykyään kotipihalta, omasta kanalastamme. Nyt tiedän, että  kanat elävät hyvän elämän ja että tarjoamme niille puhdasta laadukasta ravintoa.


















VALMENTAMISEN AMMATTILAINEN
Koska koin itse ravintoremontin merkityksellisenä, niin halusin myös auttaa muita ja lähdin opiskelemaan ravintoasiantuntijaksi. Haluan ravintovalmennuksesta yhden tärkeän tukijalan Coaching Lighthouse yritykselleni liikkeenjohdon yksilövalmennuksen ja työelämän kehiittämisen rinnalle. Osa asiakkaistani on myös liikkeenjohdon yksilövalmennusasiakkaitani. Ravintoasiantuntija-opinnot ovat vielä kesken, mutta olen  taustani vuoksi valmentanut jo useita asiakkaita. Olemme heittäneet universumiin ainakin 100 kiloa, useita migreeneitä, turhan korkeat verenpaineet, sokerit, kolesterolit sekä väsymystä ja vetämätöntä oloa. Tilalle asiakkaani ovat saaneet terveyttä, hyvää oloa ja energiaa! Minusta on ihanaa auttaa muita ja nautin siitä kun asiakkaani saavat vaikuttavia tuloksia ja lähtevät tekemään ruokaremonttia. Olen valmentamisen ammattilainen ja panostan ravinto-ohjauksen lisäksi erityisesti mielen muutokseen, henkiseen sparraukseen ja stressin vähentämiseen.  Minulle yrittäjänä trkeä asia  on yhteistyöverkosto eri alan ammattilaisista. Verkostossa on ammattilaisia liittyen: tietysti ravintovalmentamiseen, laadukkaaseen puhtaaseen luomuruokaan, liikuntaan ja mindfulness harjoittamiseen, sekä terveydenhuollon ammattilaisia.

ASIAKKAAN TARINA: SATU ESPOOSTA

Koen että ravintovalmennus on asia jossa minä valmentajana olen mahdollistaja, asiakas on pääosassa ja tekee todella kovan työn. Siksi haluan tässäkin nostaa asiakkaani tarinan keskiöön. Itse olen usein kyyneleet silmissä onnesta, kun kuulen näitä vaikuttavia ja pysähdyttäviä tarinoita. Koen että tämä on minun tapani tehdä maailmasta parempi paikka, asiakas kerrallaan.

Olen keski-ikäinen nainen, joka pyörittää yksityistä taidepainotteista päiväkotia Espoossa. Päiväkotini nimi on Pk Satusydän. Päivät ovat aika työntäyteisiä, koska toimin lapsiryhmässä lastentarhanopettajana sekä päiväkodin johtajana. Vastaan pedagogisesta suunnittelusta ja lisäksi teen päiväkodin hallintotyöt. Vuosien saatossa kiloja alkoi kertyä ja farkkukoot suurenivat suurenemistaan. Syksyllä 2013 aloitin uudelleen vanhan harrastukseni joogan, huomatakseni, että asanoihin taipuu aika paljon kehnommin kun kehon rasvakerros on tiellä. Sattumalta ja  universumin järjestämänä menin reikiasiakkaani Erja Mäkilän järjestämään ravintoinfo-tilaisuuteen ja kuulin ensimmäistä kertaa hänen tarinansa! Päätin kokeilla kuuria, eihän se ota jos ei annakaan. Lähtötilanteeni oli seuraavanlainen: hengästyin helposti rapuissa, jooga-asanat olivat vaikeita tehdä, kun maha kinnasi vastaan. Painoakin oli kertynyt 94 kg ja rasvaprosenttini oli korkea. Lisäksi migreeni vaivasi lähes viikottain. Mieliala oli alakuloinen, johon lääkkeeksi söin suklaata, pitsaa ja kaikkea muuta näennäisesti "hyvää".

Ravintoremontin ensimmäisen puhdistavan viikon aikana ylimääräinen turvotus lähti pois ja rasvasolut saivat kyytiä. Viikkojen kuluessa farkkukoot pienenivät neljällä numerolla
48 - 42.

Tällä hetkellä painoa on pudonnut 14 kiloa kolmessa ja puolessa kuukaudessa. Tarkoitus on karistaa vielä muutamia kiloja, jolloin olen nuoruusiän painossani. Jooga-asanat sujuvat leikiten, en enää hengästy portaissa, migreeni on helpottanut ja ennen kaikkea mieli on virkistynyt. Entinen kärttyilijä on nykyään iloinen ihminen. Ruokakaapin sisältö on vaihtunut kokonaan. Hiilaripitoisia tuotteita on enää vähän, vain hapankorput ja riisikakut kuuluvat nykyään ruokavaliooni. Poissa ovat pitsat, nuudelit, makaroni, vaalea leipä, karkit, makeat kaupan jogurtit. Agrikultttuurin tuoma vehnämössö on ikuisesti poistunut ruokavaliostani. Ruokakärryyn nostelen tätä nykyä vain broileria, kalaa, vihanneksia, marjoja, hiukan hedelmiä ja kananmunia. Myös aito voi ja oliiviöljy kuuluvat ruokavaliooni nykyisin. "Kissanrasvavalmisteet" erilaiset kevytmargariinit joutavat romukoppaan. Olen saanut aimo annoksen uutta energiaa ja liikkumiseni on tullut aktiivisemmaksi. Entinen sohvaperuna joogaa lähes joka päivä, teen kävelylenkkejä ja ostinpa itselleni, ensimmästä kertaa kymmeneen vuoteen uudet kunnolliset juoksutossut. Opiskelin myös ChiBall- ohjaajaksi ja saan tammikuussa seasonal yoga-opettajan paperit. Opetan joogaa ja meditaatiota myös päiväkodissani. Tällä kaikella on merkitystä. Nykypäivän hektinen elämä vaikuttaa lapsiimme, tuleviin sukupolviin haitallisesti ja yritän omalla panoksellani tuoda uutta ajattelutapaa ja kehonhallintaa lapsiemme elämään. Ruokavalion muutos on antanut minulle uuden elämän. Solujen resetointi/uudistus on virkistänyt ja kristallisoinut mieleni. Elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa… Kiitos  myös ihanalle valmentajalleni Erja Mäkilälle uudesta elämästäni. Suosittelen elämäntapamuutosta kaikille!

 Tee sinäkin hyvä lukija rohkea elämäntapamuutos, se kannattaa!

 Terveisin,

 Erja Mäkilä
 p. 040-5332542
 erja.k.makila@gmail.com
 www.coachinglighthouse.fi

SYY LÖYTYI - VIHDOINKIN!


Leena-Maija ja Peetu 2 v.












SYY OLIKIN KILPIRAUHASESSA
Taas jälki-istunnossa... kyllä, yhdeksänvuotias pienikokoinen tyttö istui taas jälki-istunnossa unohdettuaan koulukirjat kotiin. Väsytti, nukutti ja muisti pätki, mutta vasta opettajan toimeliaisuuden ansiosta tällekin jälki-istunnolle saatiin oikea syy – kilpirauhasen vajaatoiminta, autoimmuunityreoidiitti. Siitä on nyt 30 vuotta, kun thyroxinia on tullut popsittua ja kaikki mahdolliset aallonpohjat ja – huiput koettua. Vieläkään se kirottu rauhanen ei ole rauhallinen. Tosin nyt vasta on Thyroxinille alkanut löytyä vaihtoehtoja ja yleensäkin muita hoitomuotoja. 30 vuodessa on tullut hankittua vielä 90 –luvun lopussa astma, vaikkakin lieväoireinen ja pari vuotta sitten seronegatiivinen nivelreuma. Ruokaa ei ole osattu yhdistää kyseisiin sairauksiin, ennen kuin oman ihmettelyn ja etsimisen tuloksena.













RUOKAVALION MERKITYS
Terveellinen ruokavalio on kiehtonut jo toistakymmentä vuotta, lähinnä siitä asti, kun
aloittelin laboratoriohoitajaopintojani vähän alle parikymppisenä. Silloin ei vielä kilpirauhasvaivojen lisäksi ollut riesana, kuin välillä näyttäytyvä aurinkoihottuma ja koivunsiitepölyallergia. Niistähän selvittiin antihistamiinilla, totta kai. Siedätyshoidostakin kuulin ohimennen työharjoit-telussa ja myöhemmin tarttuikin matkaan lähialueelta kerätty hunaja antihistamiinin tilalle. Aurinkoihottuma sai aimo tällin beetakaroteenia ja taintui sillä lopullisesti, siis ainakin tähän päivään saakka.

Muutto uuteen ympäristöön oli uuden alkua













ASTMA
Astma yllätti salakavalasti talvisella juoksulenkillä 1997, oltuani vuoden tupakoimatta. En oikein ymmärtänyt yhtälöä, ennen kuin myöhemmin tuumailtuani homekerrostaloasuntoni ja valtavan työstressin yhteyttä. Stressikokemuksiin osallistui myös kilpirauhanen, joka päätti heittäytyä täysin vallattomaksi ja paukutti hypertyreoosilla mittaamattomissa olevilla S-TSH -arvoilla. Onnekseni tajusin lyödä pelin poikki ja irtisanoutua työpaikastani. Samoin muutin uudelle paikkakunnalle uusiin kuvioihin.

KAMPYLOBAKTEERI - SLE
Uusin vaiva alkoi kummittelemaan 2006 sairastetun kampylobakteeri-infektion ja nivelvaivan laukaisseen influenssan jälkeen. Vasen lonkka äityi välillä niin pahaksi, että käveleminen oli mahdotonta. Ikää oli mittarissa tuolloin 32. Sisulla siitä selviää ja niin tämäkin vaiva jäi melkein unholaan välillä muistutellen pieninä vihlaisuina. Peukalonivelten turvottua työni laboratoriohoitajana hankaloitui, joten tähän otettiin käyttöön Oxiklorin. Huomasin kuitenkin vähähiilihydraattisen ruokavalion toimivan huomattavasti paremmin ja jätin itsenäisesti lääkkeet pois. Etenkin kun sain lääkkeen aiheuttamaan huonovointisuuteen toista lääkettä ja särkylääkkeitä jne. Diagnoosiepäily oli tällöin työnimellä SLE, systemic lupus erythematosus,  koko kehoa vastaan hyökkäävä autoimmuunitauti. Epäilykin oli jo tavallaan helpotus, sillä siten sairauteen saa jonkinlaisen kontaktin ja sitä voi hoitaa – nimittäin ruoalla!


Maalaismaiseman idylli parantaa koko kehoa

















ANTIBIOOTIT SOTKIVAT SUOLISTONI
Jatkoin vähähiilihydraattisella ruokavaliolla voiden tilanteeseen nähden hyvin. Raskaaksi tultuani 2011 lipsuin jonkin verran ruokavaliosta mielihalujeni mukaan, tosin tässä vaiheessa olin gluteenittomalla ruokavaliolla. Olin loistavassa fyysisessä kunnossa ja osallistuin vielä 8 kuukaudella raskaana ollessa Naisten kympille. Esikoiseni syntyi 2012 kesällä ja harmikseni mätäkuu tulehdutti episiotomiahaavan, joka oli pakko hoitaa kahdella antibiootilla. Seurauksena se, että vahvat antibiootit sotkivat suolistoni normaaliflooran totaalisesti ja siitä alkoivat vatsa- ja nivelvaivat. Jo aikaisemmin kipeä lonkka aktivoitui uudelleen, molemmat polvet, peukalot, oikea ranne ja niskanikama tulehtuivat. 6-kuukautisen vauvan hoitaminen oli todella työlästä, etenkin kun en päässyt siinä vaiheessa enää omin voimin ylös sängystä.

FYSIOTERAPIAN NEUVOT AUTTOIVAT
Onnekseni viereisessä korttelissa oli juuri avattu uusi fysioterapia josta sain kuin ihmeellisenä vinkkinä mainoksen postilaatikkooni. Raahauduin reilun 100 metriä vastaanotolle eli kaikki, mitä pystyin kävelemään siinä vaiheessa 40 kg:n kropallani. Paino oli pudonnut 13 kg lihasten menetyksen myötä. Reilun vuoden aikana sain fysioterapiasta todella suuren avun ja kiitän vieläkin RialtoFysion loistavaa fysioterapeuttia mukana kulkevista jumppaohjeista ja neuvoista. Tämä ei kuitenkaan itselleni riittänyt, vaan päätin hankkiutua valvottuun ravintoneuvontaan Kruunuhaan antioksidanttiklinikalle ja pääsinkin funktionaalisen lääketieteen edustajan lääkäri Olli Sovijärven potilaaksi. Sain kattavan ravinto-ohjeistuksen ja aloitin eliminaatiodieetin.

NIVELREUMA
Olin kuitenkin jo HUS Reumapoliklinikan jonossa ja menossa vastaanotolle... Diagnoosin sain helmikuussa 2013 – seronegatiivinen nivelreuma. Laskiaistiistaina reumapkl:n lääkäri purki ruokavalioni ja aloitettiin sytostaatti/kortisoni/särkylääkehoito ja kortisonipistokset. Ehkä oli inhimillistä, mutta ikään kuin kostoksi söin isoimman laskiaispullan, minkä kanttiinista löysin. Reilun puolisen vuotta Metotreksaattia popsineena ja fysioterapiaohjeistuksen ansiosta juoksukuntoon päässeenä aloin sairastella jatkuvasti hengitystieinfektioita.

KEUHKOKUUME
Viimeinen niitti oli syyskuussa 2013 sairastettu keuhkokuume. Infektioiden aikana ei sytostaattihoitoa saa käyttää, joten olin puolisen vuotta ilman koko ajan niiskuttaen, yskien, aivastellen ja kiroten. Palasin töihin lokakuussa 2013, mutta en todellakaan lääkkeiden vaan fysioterapian ja ruokavalion ansiosta. Mittani tuli täyteen jatkuvaa sairastelua, joten muutimme kaupungista maalle puhtaaseen ilmanalaan luomutilalle. Ei enää sytostaatteja, kiitos! Niin ja mahdollisuuksien mukaan myös muut reumalääkkeet saavat mennä romukoppaan.

LÄÄKITYS JÄÄ POIS
Huhtikuussa 2014 pystyin jättämään myös särkylääkkeet kokonaan pois, lääkityksenä enää laskevana annoksena kortisoni. Elämän suurin ihme tapahtui, olinkin taas raskaana. Sitä mahdollisuutta ei sytostaattipotilaalla ole, sillä lääkepurkkia ei saa edes avata lapsen ollessa samassa huoneessa. Voitko kuvitella kuinka suurta myrkkyä se on?

Omasta maasta poimittua.



































KOULUTUS JA LUOMUTILA - ELÄMÄ ALKAA PAISTAA!
Samaan aikaan maallemuuttomme kanssa löysin Ravintoasiantuntijat.fi –koulutuksen, johon ilmoittauduin, sillä kaikki vaivani ovat autoimmuunitauteja, joita voi ja pitää hoitaa ruokavaliolla. Tällä hetkellä ruoka on paras ja arvokkain lääkkeeni, vaikka ruokamatkani on vasta alussa. Kasvatamme omalla luomutilalla kasviksia, vihanneksia, hedelmiä ja marjoja omaan tarpeeseen. Pyrimme käyttämään vain puhdasta lähi- ja luomuruokaa.

Lisäravinteista minulla on käytössäni mm.
- glukosamiini
- hainrustouute
- MSM -yhdiste
- Vitamiinijuoma (sisältää arginiinia + B-, C- ja D-vitamiinia
- Aloe vera -juoma
- ruokasooda
- bentoniittisavi
- vahva D-vitamiini
- omega-3
- magnesium

Happy couple Eppu ja Leena






















Aurinkoihottuma on unohdettu vaiva ja viimekeväinen runsas koivunsiitepöly ei vaivannut ollenkaan. Vuoden-vaihteen jälkeen toisen lapsen synnyttyä odotan jännittyneenä, mutta hyvin valmistautuneena, herääkö tällä hetkellä uinuva nivelreuma vai olenko onnistunut ruokaretkelläni selättämään sen? Positiivisin mielin elämään suhtautuen.

Leena-Maija Laaksonen
Ravintoasiantuntijat.fi-opiskelija